Oikeusvaltio[1] ja siihen liittyvät kysymykset ovat olleet keskustelussa viime vuosina niin EU:ssa ja maailmalla kuin Suomessa. Kuluneen vuoden aikana oikeusvaltiosta on puhuttu aiempaa enemmän myös koronapandemian hillitsemiseksi tehtyjen toimenpiteiden ja rajoitusten seurauksena.
EU-tasolla on keskusteltu siitä, miten unionin varojen
vastaanottaminen jäsenmaissa kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Eurooppa-neuvostossa päästiinkin joulukuussa 2020 tästä yhteisymmärrykseen.
Myös Suomessa keskustelu on viime aikoina liittynyt paljolti
oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen varojen jaon ehtona.
EU:ssa on useampia oikeusvaltioon liittyviä välineitä käytettäväksi
tilanteissa, joissa jäsenvaltio on loukannut oikeusvaltiota tai joissa
seurataan oikeusvaltion eri osa-alueiden kehitystä jäsenvaltioissa. Euroopan
komissiolla on käytössä oikeusvaltiomekanismi, jolla edistetään
oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja ennaltaehkäistään siihen liittyvien
ongelmien syntymistä ja syventymistä. Oikeusvaltiomekanismin perustana on
oikeusvaltiokertomus, joka sisältää tilannekuvan oikeusvaltion tilasta
jäsenvaltioissa. Euroopan komissio tekee oikeusvaltiokertomuksen tänä vuonna
toista kertaa. Kertomusta varten komissio käy keskustelua jäsenvaltioiden hallitusten,
parlamenttien sekä kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa.
Euroopan komission sidosryhmiin kuuluu muun muassa
kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden eurooppalainen verkosto ENNHRI
(European Network for National Human Rights Institutions). ENNHRI koostaa keväisin
EU:n jäsenmaiden kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden (National Human Rights
Institutions, NHRI) toimittamista raportointia edeltävää vuotta koskevista aineistoista
yhteisen yleiseurooppalaisen raportin, joka toimitetaan Euroopan komissiolle.
Suomessa kansallisen ihmisoikeusinstituution muodostaa Ihmisoikeuskeskus yhdessä
eduskunnan oikeusasiamiehen ja Ihmisoikeusvaltuuskunnan kanssa. Ihmisoikeusinstituutiolla
on tärkeä rooli oikeusvaltiossa.
ENNHRI:n raporttia varten kansalliset ihmisoikeusinstituutiot
kirjoittivat havaintojaan neljästä oikeusvaltion osa-alueesta. Osa-alueet
noudattavat Euroopan komission raportin sisältämää jaottelua. Osa-alueet ovat oikeuslaitoksen
toiminta, vallan kolmijakoon liittyvät kysymykset, korruption torjunta sekä
median moniarvoisuus. ENNHRI:n raportissa oli yhtenä osa-alueena ENNHRI:n vuoden
2020 raportin vaikutukset valtion ja kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden
toimiin sekä ihmisoikeuspuolustajia ja kansalaisyhteiskuntaa koskeva osio. Ihmisoikeusinstituutiot
raportoivat myös poikkeuksellisen korona-ajan mukanaan tuomien rajoitusten
vaikutuksista oikeusvaltioon ja perus- ja ihmisoikeuksiin erityisesti. Suomen osuuden ENNHRI:n raporttiin kirjoitti Ihmisoikeuskeskus,
joka tuki ENNHRI:n raportin koostamista myös muutoin. ENNHRI lähetti
EU-jäsenmaita koskevan raporttinsa Euroopan komissiolle maaliskuussa 2021.
Euroopan komissio julkaisee oman oikeusvaltioraporttinsa alkukesästä.
Julkaisua edeltää komission maavierailut ja laajat sidosryhmien sekä
jäsenvaltioiden parlamenttien ja hallitusten kuulemiset.
Oikeusvaltioraportti antaa kattavan ja ajankohtaisen kuvan
oikeusvaltion tilanteesta EU:n jäsenvaltioissa. Se auttaa niin komissiota kuin
kansallisia toimijoitakin seuraamaan oikeusvaltion kehitystä ja ennakoimaan
mahdollisia ongelmia. Raportti on hyvä väline myös kansallisille
ihmisoikeusinstituutioille, joiden osallistumista raportin valmisteluun
komissio pitää tärkeänä.
Oikeusvaltiokehityksen seuraaminen ja siitä raportoiminen on
tärkeää ja Ihmisoikeuskeskus osallistui raportin laatimiseen myös ensimmäisellä
raportointikierroksella vuonna 2020. Ihmisoikeuskeskus nosti tämän vuoden raportissaan
esille esimerkiksi, että se on omassa toiminnassaan korostanut yhä enemmän
oikeusvaltiokehityksen seurantaa ja että se on kehittänyt uutta perus- ja
ihmisoikeuksien seurantajärjestelmää. Ihmisoikeuskeskuksen toimintaympäristöön
vaikuttavina tekijöinä se toi esiin eduskunnan oikeusasiamiehen ja
oikeuskanslerin työnjakolain tulevan muutoksen ja perus- ja
ihmisoikeustoimijoiden kentän hajanaisuuden Suomessa. Ihmisoikeuskeskus
käsitteli vallanjakoon liittyvässä osiossa muun muassa perustuslainmukaisuuden
valvontajärjestelmää ja sitä, että Suomessa viranomaistoiminta on suurimmaksi
osaksi läpinäkyvää ja avointa, vaikka joitain epäkohtia löytyykin. Median
osalta Ihmisoikeuskeskus raportoi toimittajien kokemasta häirinnästä ja
maalittamisesta sekä painostuksesta ja ulkopuolelta tulevasta vaikuttamista.
Koronapandemian vaikutusten osalta Ihmisoikeuskeskus nosti
esille muun muassa oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtyjen
kanteluiden määrän lisääntymisen. Se toi esille myös, että lakeja on säädetty
ja rajoituksia otettu käyttöön nopeaan tahtiin, jolloin toimien laillinen
perusta tai prosessuaaliset oikeudet ovat joskus unohtuneet.
Ihmisoikeuskeskuksen Ihmisoikeusvaltuuskunta on antanut suosituksia perus- ja
ihmisoikeuksien turvaamiseksi koronapandemian aikana ja toimenpiteistä sen
nujertamiseksi.
Kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden raporteissa tuli
esille koronapandemian ja rajoitustoimien vaikutukset erityisesti
haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten vanhuksiin ja vammaisiin
henkilöihin. Useissa maissa kansalliset ihmisoikeusinstituutiot eivät ole
pystyneet suorittamaan tarkastuksia suljettuihin laitoksiin, kuten vankiloihin
ja lastenkoteihin, vaikka monissa maissa olikin otettu käyttöön vaihtoehtoisia
menetelmiä. Yleisenä havaintona oli, että monet jo vuonna 2020 raportoidut
ongelmat ovat syventyneet, osittain myös koronapandemian ja siihen liittyvien
toimenpiteiden seurauksena. Lisäksi ENNHRI:n raportista käy ilmi, että
demokraattista vallanjakojärjestelmää on turvattava ja vahvistettava jatkuvasti.
Kansallisilla ihmisoikeusinstituutioilla on tässä asiassa tärkeä tehtävä ja
niiden roolia itsenäisinä, riippumattomina ja toimintakykyisinä toimijoina on
tuettava.
Maija Hirvi, avustava asiantuntija, Ihmisoikeuskeskus
Lähteitä ja lisätietoa
EU sopi oikeusvaltiomekanismista https://vnk.fi/-/eu-sopi-oikeusvaltiomekanismista-ja-kiristi-ilmastotavoitetta
EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymisvälineen
käsittely eduskunnassa https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/euasiat/Sivut/EU-monivuotinen-rahoituskehys-elpymisvaline-kasittely-eduskunnassa.aspx
ENNHRI lähetti vuoden 2021 oikeusvaltioraporttinsa EU:n komissiolle http://ennhri.org/news-and-blog/ennhri-submits-its-annual-contribution-to-the-eus-rule-of-law-monitoring-cycle/
Euroopan komission oikeusvaltiokertomuksen 2021 aikataulu https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/upholding-rule-law/rule-law/rule-law-mechanism/2021-rule-law-report_en
Koronapandemialla on merkittäviä vaikutuksia perus- ja
ihmisoikeuksien toteutumiseen – Ihmisoikeusvaltuuskunta antoi suosituksia
oikeuksien turvaamiseksi https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/?x5822114=10111808
Euroopan komission oikeusvaltiokertomus 2020 https://ec.europa.eu/info/publications/2020-rule-law-report-communication-and-country-chapters_fi
Venetsian komission oikeusvaltioraportti vuodelta 2011 https://www.venice.coe.int/webforms/documents/default.aspx?pdffile=CDL-AD(2011)003rev-e
Venetsian komission oikeusvaltion tarkistuslista vuodelta
2016 https://www.venice.coe.int/webforms/documents/default.aspx?pdffile=CDL-AD(2016)007-e
Venetsian komission oikeusvaltion tarkistuslistan epävirallinen
suomennos vuodelta 2020 https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/@Bin/9199783/VC_RoL_checklist_FI%20%28002%29.pdf
[1] Euroopan
neuvoston alainen Venetsian komissio on oikeusvaltioraportissaan
ja oikeusvaltion tarkistuslistassaan
määritellyt oikeusvaltion niin, että siihen kuuluu seuraavat osatekijät:
laillisuus, oikeusvarmuus, toimivallan väärinkäytön estäminen, oikeuden
saavutettavuus, yhdenvertaisuus lain edessä ja syrjimättömyys sekä
ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Venetsian komission oikeusvaltion
tarkistuslista löytyy suomeksi täältä.
