perjantai 13. tammikuuta 2023

Vammaisilla on ihmisoikeudet – kriiseissäkin

YK:n vammaisyleissopimus velvoittaa viranomaisia turvaamaan vammaisten ihmisten oikeudet myös kriisitilanteissa. Koronapandemia paljasti vammaisten oikeuksien toteutumisessa kuitenkin puutteita. Jos kriisitilanteisiin, kuten laajoihin sähkökatkoihin, ei varauduta inklusiivisesti, ne voivat uhata laajemmin vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia.

Sähköt katkeavat. Lämmitys lakkaa välittömästi ja kodit, päiväkodit ja muut rakennukset alkavat pikkuhiljaa viiletä. Junat, metrot ja ratikat seisahtuvat. Viidentoista minuutin kuluessa useimmat ruokakaupat joutuvat sulkemaan ovensa, kun kassat lakkaavat toimimasta eivätkä elintarvikkeet pysy viileinä. Kahden tunnin kuluessa ensimmäiset tietoliikenteen tukiasemat mykistyvät, minkä jälkeen ei voi soittaa eikä pääse verkkoon. Kuuden tunnin kuluessa suurelta osalta suomalaisilta puhelin- ja nettiyhteydet ovat poikki.

Näin tilanne etenisi, mikäli Suomessa tapahtuisi laajamittainen sähkökatko. Syksyn mittaan uutisissa on julkaistu paljon ohjeita siitä, miten itse kukin voi varautua sähkökatkoihin. Jokaisen kotoa tulisi esimerkiksi löytyä paristokäyttöinen radio, josta voi kuunnella viranomaisohjeita, vaikka omaa matkapuhelinta ei pystyisi enää lataamaan, eikä televisio mene päälle. Mutta mitä jos on kuuro?

Koronapandemia osoitti heikkouksia siinä, miten kriisivalmiudessa Suomessa huomioidaan vammaiset ihmiset ja muut haavoittuvuuden riskissä olevat henkilöt. Eduskunnan oikeusasiamiehen tarkastuksilla ikääntyneiden palvelutaloihin ja vammaisten asumispalveluyksiköihin paljastui, että tartuntoja saatettiin ehkäistä lainvastaisilla rajoitustoimenpiteillä. Yksiköissä saattoi olla käytössä esimerkiksi yleisiä vierailukieltoja, mikä tarkoitti sitä, että osa asukkaista ei kuukausiin päässyt näkemään perheenjäseniään tai muita läheisiään. Yleiset vierailukiellot loukkasivat asukkaiden oikeutta yksityisyyteen sekä perhe-elämään. Kun koronapandemia asetti yhteiskunnat paineen alle, vammaisia ihmisiä alettiin kohdella jälleen hoivan ja huolenpidon kohteena eikä oikeuksiensa haltijoina, YK:n vammaisten oikeuksien erityisraportoija Gerard Quinn totesi Kalle Könkkölä -symposiumissa joulukuussa. Paluu menneisyyteen oli nopea.

Tällä hetkellä koronarokotteita on Suomessa hyvin saatavilla, poikkeusolot ei ole voimassa ja yleisestä maskisuosituksesta on luovuttu. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin vuoksi Suomessa ja muualla Euroopassa kuitenkin varaudutaan kriisitalveen. Laajamittaiset sähkökatkot ovat mahdollisia, kun pakkasen kiristyessä sähköä tarvitaan yhä enemmän lämmitykseen ja sähköverkot kuormittuvat. On kuitenkin epäselvää, miten sähkökatkoihin varautumisessa on huomioitu vammaiset ihmiset, jotka saattavat olla riippuvaisia esimerkiksi sähköisistä apuvälineistä.

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista takaa vammaisten ihmisten suojelun ja turvallisuuden myös vaaratilanteissa ja humanitaarisissa hätätilanteissa. Sopimuksen artikla 11 velvoittaa viranomaisia huolehtimaan, että kansalliset hätätilavalmiussuunnitelmat ovat inklusiivisia myös vammaisille ihmisille. Se tarkoittaa sitä, että vammaiset ihmiset ovat mukana suunnitelmien tekemisessä, ne tukevat vammaisten ihmisten omaa varautumista kriisitilanteisiin ja että ne on julkaistu eri muodoissa, jotta ne ovat aidosti kaikkien vammaisten ihmisten saavutettavissa. Suunnitelmassa on oltava toimintamallit myös siihen, miten tieto hätätilanteesta saadaan kaikille riippumatta toimintakyvystä ja miten avustetaan ihmisiä, jotka eivät esimerkiksi pysty itsenäisesti poistumaan kotoaan. YK:n vammaisyleissopimuksen toimeenpanoa valvova komitea on ratkaisuissaan korostanut esimerkiksi, että hätätilanteesta on tiedotettava muutenkin kuin sireenillä, jotta tieto vaarasta saavuttaa myös kuurot ja kuulovammaiset. 

YK:n vammaisten oikeuksien erityisraportoija Quinn on todennut, vammaisten ihmisten ottaminen mukaan kriisivasteen suunnitteluun ei ole vain moraalisesti oikein ja oikeudellinen velvollisuus, vaan se tarkoittaa myös parempaa kriisivalmiutta. Vammaisten ihmisten osallisuus hyödyttää kaikkia.

Suomessa työpaikoilla ja vähintään kolmen asuinhuoneiston rakennuksilla on velvollisuus laatia pelastussuunnitelma. Vammaisten ihmisten turvallisuuden takaamiseksi pelastussuunnitelman ohjeistuksissa pitää huomioida ihmisten erilaiset toimintakyvyt. Jos pelastussuunnitelmaan on kirjattu toimintaohjeet tulipalotilanteessa, niin soveltuuko ohjeistus esimerkiksi kehitysvammaiselle tai sokealle? Näitä kysymyksiä on esitettävä suunnitelmia tehdessä, jotta pelastussuunnitelmat aidosti edistävät jokaisen turvallisuutta.

Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää tällä hetkellä kansallista varautumissuunnitelmaa pandemiaa varten. Edellinen suunnitelma oli laadittu ennen kuin YK:n vammaisyleissopimus oli astunut voimaan Suomessa, eikä näin ollen siinä käsitelty artikla 11 toimeenpanoa pandemian aikana. Suunnitelman päivittäminen on tilaisuus, jota ei saa jättää käyttämättä. Päivitetyn suunnitelman on vastattava YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteita.

Hyviä merkkejä kriisivarautumisen kehittymisestä onneksi on. Oikeusministeriö palkitsi marraskuussa Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen työn Demokratiapalkinnolla. Tänä vuonna Demokratiapalkinnon teema oli demokratian kriisinkestävyyden vahvistaminen, ja Selkokeskuksen palkitseminen on osoitus siitä, että inklusiivisuuden merkitys kriisitilanteissa on ainakin osittain ymmärretty. Kehitysvammaliitolla, Kuntaliitolla ja THL:lla on myös käynnissä yhteinen hanke, jossa kootaan oppeja koronapandemiasta, jotta vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten selviytymis- ja toimintamahdollisuuksia voitaisiin paremmin tukea tulevissa kriiseissä.

Puolustusministeriön oppaassa pitkien sähkökatkojen varalle vuodelta 2019 kerrotaan, että ulkolämpötilan ollessa -20 astetta asunto elementtikerrostalossa laskee 36 tunnissa 10 asteeseen. Kun lämpötila laskee alle kymmenen asteen, keho tarvitsee lihasten tuottamaa lämpöä. Tilanne on erityisen vaarallinen liikuntavammaisille, iäkkäille, vuodepotilaille tai pienille lapsille, joiden lämmönsäätely ei toimi aikuisen tavoin. Kun Suomi nyt varautuu energiakriisiin ja laskeviin lämpötiloihin, on oltava suunnitelma sille, miten tieto ja apu saavuttavat sähkökatkossa ihmiset, jotka ovat sen aikana suurimmassa vaarassa. Koronapandemia opetti, että kriiseihin on varauduttava inklusiivisesti. Muuten vaarassa on vammaisten ja muiden haavoittuvuuden riskissä olevien ihmisten oikeus elämään ja myös muut perus- ja ihmisoikeudet.

Nitin Sood
Asiantuntija

Sanni Myllyaho
Nuorempi asiantuntija