tiistai 23. kesäkuuta 2020

Perus- ja ihmisoikeudet kansallisen lapsistrategian perustana

Hallitus on asettanut parlamentaarisen komitean valmistelemaan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen pohjautuvaa kansallista lapsistrategiaa. Lapsistrategialla on tarkoitus vahvistaa hallinnon ja päätöksenteon lapsenoikeusperustaisuutta. Parlamentaarinen komitea piti ensimmäisen kokouksensa 17.6.

Lapsistrategia toimii lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanon välineenä. Pitkäjänteisen ja kestävän lapsipolitiikan luominen edellyttää sen ankkurointia perus- ja ihmisoikeuksiin ja niiden aktiiviseen toteuttamiseen. Lapsistrategian kannalta on myös olennaista ymmärtää lapsuuden kiinnittyminen aikaan ja paikkaan.

Kansallisen lapsistrategian oikeudellinen perusta -selvitys

YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että sopimusvaltio ryhtyy kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi (4 art.). YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lapsen oikeuksien edistämiseksi sopimusvaltion on toimittava lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvan, yhdistävän, kattavan ja oikeusperustaisen kansallisen strategian pohjalta. Strategian vaikuttavuuden turvaamiseksi se on hyväksyttävä hallinnon ylimmällä tasolla ja liitettävä kansalliseen suunnitteluun sekä sisällytettävä kansalliseen budjetointiin.

Lapsistrategian valmistelua varten olemme laatineet sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta selvityksen lapsistrategian oikeudellisesta perustasta. Julkaisussa käymme läpi lapsistrategian oikeudellista ja yhteiskunnallista kontekstia, lapsistrategian kannalta olennaisia perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita sekä ihmisoikeuksien kansainvälisten valvontaelinten Suomelle antamia suosituksia.

Lisäksi olemme tarkastelleet valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaa (VANUPO) lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeuksien toteuttajana. VANUPO:n tarkastelun tarkoituksena on tuoda esille, kuinka jatkossa lapsia ja nuoria koskevia strategioita ja ohjelmia voitaisiin arvioida perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden näkökulmasta. Julkaisussa on myös koonti kansainvälisistä lapsistrategiaesimerkeistä. Se perustuu vuonna 2019 julkaistuun Lapsen aika -raporttiin ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan vuonna 2019 toteuttamaan selvitykseen.

Perus- ja ihmisoikeudet muodostavat jakamattoman kokonaisuuden ja täydentävät toisiaan

Vaikka lapsen oikeuksien sopimus onkin erityisen merkittävässä roolissa lapsistrategiassa, on tarpeen korostaa myös muiden ihmisoikeussopimusten merkitystä lasten oikeuksien turvaamisessa. Perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita on selvityksessämme jäsennetty samalle temaattiselle pohjalle kuin lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportoinnissa. Kutakin temaattisen alueen sopimuskohtaa tarkastellaan paitsi lapsen oikeuksien sopimuksen myös muiden kyseessä olevaan oikeuteen liittyvien perusoikeus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden kannalta.

Valitsemallamme lähestymistavalla haluamme korostaa sitä, että perus- ja ihmisoikeuksia on tulkittava kokonaisuutena ja sitä että lapsen perus- ja ihmisoikeudet muodostavat jakamattoman kokonaisuuden, jossa eri oikeudet ovat yhteydessä toisiinsa, riippuvat toisistaan ja vahvistavat toisiaan. Esimerkiksi vammaisten lasten kannalta tärkeässä roolissa on myös vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus, joka sisältää yleisten oikeuksien lisäksi myös lapsia koskevia erityisiä oikeuksia. Muita eri lapsiryhmien kannalta merkittäviä ihmisoikeussopimuksia ovat muun muassa YK:n yleissopimus naisten syrjinnän poistamisesta, rotusyrjinnän poistamista koskeva YK:n yleissopimus sekä Euroopan neuvoston vähemmistöpuitesopimus ja kieliperuskirja.

Lapsistrategian sisältö ja asema yhteiskunnassa 

Olemme hahmotelleet alla olevaan kuvaan lapsistrategian sisältöä ja asemaa yhteiskunnassa. Kuvan ulkokehälle on sijoitettu yksitoista lapsen oikeuksiin liittyvää teema-aluetta. Ne on määritelty ihmisoikeuksien valvontaelinten Suomelle antamien suositusten perusteella. Teema-alueet auttavat jäsentämään ja hahmottamaan Suomea koskevia velvoitteita, joiden toimeenpanoon tulee lapsistrategiatyössä löytää ratkaisuja.




Lapsistrategia on kuviossa asemoitu keskelle, kuvan ytimeen. Samalla strategia kiinnittyy kaikkiin nelikentässä mainittuihin ilmiöihin. Pitkäjänteisen ja kestävän lapsia ja lapsiperheitä koskevan politiikan luominen edellyttää sen ankkurointia perus- ja ihmisoikeuksiin sekä yhteiskunnan perusarvoihin. Nämä yhdessä muodostavat hitaammin muuntuvan ja vahvasti sitovan rakenteen.

Sitovan mutta perus- ja ihmisoikeuksia muuntuvamman rakenteen muodostaa kansallinen lainsäädäntö sekä sen toimeenpano ja sille varatut resurssit. Lapsistrategian toimeenpano edellyttääkin strategiaa tukevaa kansallista lainsäädäntöä ja riittävien voimavarojen osoittamista strategian toimenpiteisiin. Lisäksi strategian toimeenpanossa ja toteuttamisessa tarvitaan ajankohtaista tutkimustietoa ja indikaattoritietoa lasten hyvinvoinnista. Luonnollisesti strategian toimeenpanossa tärkeitä ovat myös lasten ja perheiden kanssa työskentelevien eri alojen ammattilaisten osaaminen, tieto ja kokemus sekä johtamiseen liittyvät erityiskysymykset.

Jotta sekä pitkäjänteisyys että dynaamisuus varmistetaan lapsistrategian täytäntöönpanossa, strategia on tarkoituksenmukaista toteuttaa kaksitasoisena. Varsinaiseen lapsistrategiaan kirjattaisiin pitkän aikavälin tavoitteet ja toimet (esimerkiksi lapsiperheköyhyyden vähentäminen ja toimet yleisellä tasolla). Strategian toimeenpanosuunnitelmaan kirjattaisiin hallituskauden (tai vastaavan lyhyemmän aikavälin) tavoitteet, toimet ja niiden voimavarat (esimerkiksi lapsiperheköyhyyden osalta konkreettiset tavoitteet ja toimet sekä niihin osoitettavat voimavarat). Myös muilla lapsia koskevilla strategioilla ja suunnitelmilla on tärkeä merkitys lapsistrategian toimeenpanossa. 


Koronakriisi haastaa lasten oikeuksien toteutumista

Vaikka lapsistrategiassa korostuu hallituskaudet ylittävä aikajänne, samalla kuitenkin on huolehdittava strategian päivittämisestä ja kyvystä vastata ajankohtaisiin lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien haasteisiin. Esimerkiksi koronaviruspandemia vaikuttaa merkittävällä tavalla lasten oikeuksien toteutumiseen ja sen vaikutukset tulevat monilta osin olemaan pitkäaikaisia. Erityisenä vaarana on, että jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten tilanne tulee entisestään huononemaan. Koronaviruspandemian vaikutusten tarkastelu lasten oikeuksien toteutumiseen onkin yksi strategian valmistelun erityiskysymys. Tätä selvitetään erillisestä työryhmässä, jonka työn tuloksia hyödynnetään lapsistrategian valmistelussa.  

Lapsistrategian yhtenä keskeisenä tavoitteena on lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin saaminen säännönmukaiseksi osaksi kaikkea lapsiin liittyvää päätöksentekoa ja toimintaa. Lainvalmistelussa lapsivaikutusten arviointi on ollut vähäistä ja silloinkin, kun arviointia on tehty sen tulokset saatettu jättää huomiotta hallituksen päätöksenteossa (esimerkiksi varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen ja alkoholilain uudistaminen). Myös kuntien päätöksenteossa lapsivaikutusten arviointi on ollut varsin vähäistä ja satunnaista. 

Lasten osallisuuden edistäminen ja esteiden poistaminen on yksi lapsistrategian keskeisiä arvolähtökohtia ja tavoitteita. Useissa tutkimuksissa on esitetty huoli siitä, että mahdollisuus vaikuttaa ei toteudu yhdenvertaisesti eri lapsiryhmien välillä, vaan osa lapsista joutuu kamppailemaan osallistumisoikeuksiensa puolesta muita enemmän. Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ovatkin iso kysymys osallisuusoikeuksien toteutumisessa. Lapsistrategian tarkoituksena on löytää vastauksia siihen, kuinka lasten osallisuutta voidaan tukea varhaislapsuudesta alkaen, jotta lapsilla olisi kehittyvien valmiuksiensa mukaisesti mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon.

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Kansallisen lapsistrategian oikeudellinen perusta -julkaisu 
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162242

Kansallisen lapsistrategian valmistelusta
https://stm.fi/lapsistrategia

Esa Iivonen on juristi ja toimii Mannerheimin Lastensuojeluliitossa johtavana asiantuntijana vastuualueenaan lasten oikeuksien edistäminen ja lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen. Hän on myös ihmisoikeusvaltuuskunnan varapuheenjohtaja.

Kirsi Pollari on juristi ja toimii erityisasiantuntijana Lastensuojelun Keskusliitossa. Hänen tehtäväalueensa on lapsen oikeudet. Erityisesti hän on perehtynyt vammaisten lasten oikeuksiin ja lasten terveydenhuoltoon liittyviin kysymyksiin.