tiistai 11. toukokuuta 2021

Kukkivatko kirsikkapuut Istanbulissa myös ensi vuonna?


Istanbulin sopimus, yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta täyttää 10 vuotta. Palvelut ja tuki ovat parantuneet, mutta väkivallan määrä ei ole juuri vähentynyt näiden vuosien aikana.

Keskiajalla 1200-luvun Ruotsissa laadittiin ensimmäinen naisrauhaa turvaava laki. Suomen ylipäätään vanhin asiakirja on vuonna 1316 annettu kuninkaan turvakirje Karjalan naisille, jossa kielletään naisiin kohdistuvia väkivallantekoja ja vuoden 1734 rikoslaissa oli oma lukunsa Waimowäen rauhasta. Näistä aikanaan edistyksellisistä säätelyistä huolimatta kuitenkin suuri osa seksuaalisesta häirinnästä, hyväksikäytöstä ja väkivallasta jäi näkymättömiin uhrin häpeän ja erilaisten valta-asetelmien vuoksi. Vielä 1800-luvulla oli yleistä, että esimerkiksi väkisinmakaamisista sovittiin eikä niitä viety käräjille. Uhripalveluista ei ollut tietoakaan.

Ainutlaatuinen henkiä pelastava sopimus voimaan

Hypätään ajassa eteenpäin vuoteen 2011. Toukokuun yhdestoista päivä, kirsikkapuut kukkivat Istanbulissa ja suurlähettiläät jonottavat iloisesti jutustellen allekirjoittamaan uutta Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Sopimus tunnetaan Istanbulin sopimuksena ja se on ensimmäinen nimenomaisesti tätä teemaa sääntelevä kansainvälinen ihmisoikeussopimus. Se on merkittävä asiakirja. On syytä juhlaan. Maraschinokirsikat kelluvat laseissa.

Ironista kyllä, 10 vuotta myöhemmin juuri Turkki on ilmoittanut eroavansa sopimuksesta ja ”reippaita” tukijoitakin sopimuksesta eroamiselle ja naisten aseman heikentämiselle kansallisesti löytyy muualta Euroopasta. Mutta se on toisen tarinan aihe.

Sopimus tuli Suomessa voimaan 1.8.2015. Edeltävässä eduskuntakäsittelyssä päähuomio keskittyi rahoitukseen, turvakotien määrään, palvelevan puhelimen perustamiseen ja kansalliseen koordinaatiorakenteeseen. Suuria intohimoja, tai mielenkiintoakaan, sopimus ei herättänyt (7 edustajaa 156:sta paikalla olleesta käytti puheenvuoron)[1]. Omaa rahoitusta sopimuksen täytäntöönpanolle ei pyydetty, eikä annettu, vaikka THL arvioi suorat kustannusvaikutukset 40 miljoonaan euroon/vuosi. Valiokuntakuulemisissa asiantuntijat kiinnittivät huomiota siihen, että ehdotettu minimitasoinen täytäntöönpano oli ristiriidassa Suomen kansainvälisen naisten oikeuksia ja tasa-arvoa korostavan politiikan kanssa. Huolta aiheutti myös se, että väkivallan yleisyydestä huolimatta tutkittua tietoa ei juuri ollut etenkään kunniaväkivallasta ja pakkoavioliitoista tai rikoslain soveltamisesta henkiseen väkivaltaan.

Eteenpäin kohti turvallisempaa elämää!

Vuosi 2021. Alkuvuodesta on asetettu jo järjestyksessä toinen valtioneuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen toimikunta (NAPE) vuosille 2021-2025 koordinoimaan toimintaa. Oikeusministeriö on julkaissut hallitusohjelman mukaisen Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman vuosille 2020–2023. Seksuaaliväkivallan uhrin tukikeskuksia (SERI) on avattu vuoden 2017 jälkeen kahdeksan. On avattu 24/7 auki oleva ilmainen ja usealla kielellä palveleva Nollalinja chatteineen. On virtuaaliturvakotikin. On viranomaiskoulutusta, on kampanjoita, on tilaisuuksia ministeriöiden ja tutkimuslaitosten järjestäminä ja koronapandemian aikaan verkossa lähes viikoittain. On raporttia, julistusta, selvitystä, tutkimusta, tilastoa ja vaikka mitä. On palveluja ja tukea uhreille, tekijöille ja lapsille, jotka ovat joutuneet sivustakatsojiksi. On rahoitustakin. Valvontaakin on kehitetty, pienin askelin. Paljon on tehty ja tehdään. Edistys on käsin kosketeltavaa, mutta….

Yli 40% naisista Suomessa joutuu väkivallan uhriksi lähisuhteessaan elämänsä aikana

Noin 50.000 naista Suomessa kokee väkivaltaa lähisuhteessaan vuosittain ja 15-30 menettää henkensä. Vasta nyt on julkisuudessa havahduttu moniin tekomuotoihin, joita ns. suuri yleisö ei ole edes ehkä tiedostanut. Kirsikkapuille pohjolan talvi on liian ankara.

Tiesitkö sinä taloudellisesta väkivallasta tai ikääntyneisiin kohdistuvasta medikaalisesta väkivallasta jossa kieltäydytään antamasta tarpeellisia lääkkeitä? Tai että vammaiset tytöt ja naiset kokevat väkivaltaa 2-3 kertaa useammin kuin ei-vammaiset tai että yli 20 % ikääntyneistä naisista kokee henkistä väkivaltaa puolisonsa toimesta ja yli puolet heistä ei koskaan edes kerro siitä kenellekään? Mitä tiedät maahanmuuttajanaisten tai huostaanotettujen tyttöjen kokemasta väkivallasta? Kunniaväkivallasta? Oletko koskaan pysähtynyt ajattelemaan uskonnollisten yhteisöjen naisten kokemuksia väkivallasta, entä päihdeongelmaisten tai kodittomien naisten tilannetta? Mihin arvelet tässä kuviossa sijoittuvan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat? Ja digitaalisessa maailmassakin on monia väkivallan muotoja naisvihaa ruokkivista videopelien väkivaltafantasioista, naispolitiikkoihin kohdistuvaan verkkohäirintään tai vaikka kumppanin sosiaalisen median tilien ja sähköpostienkontrolloimiseen ja puhelimen käytön vahtimiseen.

Joka kolmas nainen maailmassa on kohdannut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, ja joissain maissa luku nousee jopa 70 prosenttiin. Miksi?

Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeus-, tasa-arvo- ja käytösongelma. Mutta ennen kaikkea se on asenneongelma. Tytöttely, naisviha, raskaussyrjintä, yleinen pöyristyminen me too-liikkeestä ja esimerkiksi naisten työllistymistä ja yhteiskunnallista osallistumista tukevien toimien vähättely ovat osa maailmalta meillekin leviävää anti-gender-liikettä. Liian monen mielestä naisen paikka ei ole kaikkialla. Liian monen mielestä se on siinä mihin se manipulaatiolla, kontrollilla tai nyrkillä asetetaan. Ja aivan liian harva tätä paheksuu. Tämän muuttamiseksi roolinsa on niin vanhemmilla, kouluilla, harrastuksilla, työpaikoilla, viranomaisilla, poliitikoilla kuin mediallakin. Tietoisuuden lisäämisen, riippumattoman seurannan ja säännöllisen raportoinnin lisäksi tarvitaan osaavaa ja tehokasta valvontaa, uhrien tukemista ja tekijöiden rankaisemista. Kaikilla on roolinsa, ja vain yhdessä saadaan tuloksia aikaan.


Ihmisoikeuskeskus ja sen ihmisoikeusvaltuuskunta ovat muiden toimijoiden ohella useita kertoja antaneet suosituksia naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanosta[2]. Erityisesti koronapandemian kavennettua elinpiiriä, väkivalta on tullut yhä useamman naisen elämään. Tämänkin vuoksi väkivallan eri muotojen tunnistamista ja siihen puuttumista on kehitettävä, uhrien matalan kynnyksen tukimuotoja lisättävä ja palvelujen saatavuus on taattava koko maassa ja eri taustaisille ihmisille pitkistäkin etäisyyksistä huolimatta.

Istanbulin sopimus täyttää kymmenen vuotta. Maailmassa on tapahtunut paljon sopimuksen hyväksymisen jälkeen. Hyvä niin. Mutta kaksi asiaa on pysynyt vakiona. Naisiin kohdistuva väkivalta elää ja voi hyvin ja kirsikkapuut kukkivat aina jossain. Istanbulissakin?

Milloin tytöt ja naiset voivat elää ilman väkivallan pelkoa? Milloin saamme laittaa kirsikat kakun koristeeksi ja juhlistaa naisrauhan toteutumista?

 

Leena Leikas on seurannasta vastaava asiantuntija Ihmisoikeuskeskuksessa (NHRI) ja pysyvä ulkopuolinen asiantuntija valtioneuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisessa toimikunnassa (NAPE) 2021-2025.

Kirjoitus on osa NAPE-toimikunnan blogisarjaa, jossa kerrotaan Istanbulin sopimuksen eli naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen vaikutuksesta ja kansallisesta täytäntöönpanosta eri näkökulmista.

 

Linkkejä

Istanbulin sopimuksen 10-vuotissivusto https://www.coe.int/en/web/istanbul-convention/10th-anniversary

GREVIO-asiantuntijakomitean raportti Suomen tilanteesta ja suosituksia 2019 https://1586428.168.directo.fi/@Bin/80a204e5c1df73347221d8f51d9d198e/1620633363/application/pdf/8238232/GREVIO%20report%20on%20Finland.pdf.pdf

Euroopan neuvoston monitorointisivu-Suomi https://www.coe.int/en/web/istanbul-convention/finland?p_p_id=56_INSTANCE_hXkoY75OGWcN&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-4&p_p_col_pos=1&p_p_col_count=2

Ihmisoikeuskeskuksen Istanbul-sopimus-sivu https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/seuranta/maaraaikaisraportointi-yk-en/raportoinnin-aikataulut/en-naisiin-kohdistuva-vakivalta/

Asian käsittelytiedot eduskunnassa (valiokuntasivu) https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+155/2014#asianKasittelyValiokunnassa

Ihmisoikeuskeskuksen lausunto ehdotetusta naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijasta ja sen sijoituspaikasta 2021 https://1586428.168.directo.fi/@Bin/aa316ef6728f0f278dfae9cded40fcd6/1620633181/application/pdf/10255445/IOK-%20NKV-raportoija-luonnos%20YVV-lain%20uudistus%202021-final.pdf

Lähettänyt klo
Tunnisteet: , ,